Yhtei­nen tule­vai­suu­tem­me — Kes­tä­vän kehi­tyk­sen blogisarja

Ensias­ke­leet koh­ti kes­tä­väm­pää tulevaisuutta

Ter­ve­tu­loa kes­tä­vän kehi­tyk­sen blo­gi­sar­jan ensim­mäi­seen artik­ke­liin! Täs­sä blo­gi­sar­jas­sa tulem­me käsit­te­le­mään mat­kaam­me koh­ti kes­tä­vää kehi­tys­tä. Blo­gi­sar­jas­sa integroim­me eri yri­tys­vas­tuun ja kes­tä­vyy­den tee­mo­ja lii­ke­toi­min­taam­me: sekä talon sisäl­lä, kuin myös yhdes­sä yhteis­työ­kump­pa­nei­dem­me ja asiak­kai­dem­me kanssa.

”Aloi­te­taan pie­nel­lä alus­tuk­sel­la kes­tä­vän kehi­tyk­sen maa­il­maan. Blo­gi­sar­jan otsi­kon ins­pi­raa­tio­na toi­mii Nor­jan enti­sen pää­mi­nis­te­rin Gro Har­lem Brundt­lan­din kir­joit­ta­ma raport­ti ”Our Com­mon Futu­re – Yhtei­nen tule­vai­suu­tem­me” (1987), joka mää­rit­te­li kes­tä­vän kehi­tyk­sen pää­mää­rän. Rapor­tin mukaan kes­tä­vä kehi­tys on kehi­tys­tä, joka tyy­dyt­tää nykyis­ten suku­pol­vien tar­peet teke­mät­tä myön­ny­tyk­siä tule­vien suku­pol­vien kus­tan­nuk­sel­la. Toi­sin sanoen mei­dän tuli­si elää niin, ettem­me jätä maa­il­maa huo­nom­mak­si pai­kak­si asua ver­rat­tu­na sii­hen mil­lai­se­na saim­me sen käyttöömme.

Moni saat­taa miel­tää, että kes­tä­vä kehi­tys liit­tyy ainoas­taan luon­non­suo­je­luun ja ympä­ris­tö­asioi­hin. Vaik­ka nämä ovat tär­keä osa kes­tä­vyyt­tä, koos­tuu kes­tä­vä kehi­tys myös mones­ta muus­ta teki­jäs­tä. Kes­tä­vää kehi­tys­tä voi­si ver­ra­ta kol­mi­jal­kai­seen jak­ka­raan. Yksi jalois­ta on talou­del­li­nen jär­jes­tel­mäm­me, sisäl­täen esi­mer­kik­si työ­pai­kat ja varal­li­suu­tem­me. Toi­nen jalois­ta on sosi­aa­li­set ver­kos­tom­me ja sii­hen liit­ty­vät näkö­kul­mat, kuten ihmi­soi­keu­det tai hyvin­voin­ti. Vii­mei­nen (mut­tei vähäi­sin) jal­ka on ympä­ris­tön ja luon­non hyvin­voin­ti. Jos yksi­kin näis­tä jalois­ta kat­ke­aa, jak­ka­ras­ta tulee kiik­ke­rä ja se kaa­tuu. Meta­fo­ra pätee elä­män­laa­tuum­me ja koko yhteis­kun­nan ehey­teen. Olem­me siis tär­kei­den asioi­den äärellä.

Mut­ta mik­si me ISLET:llä panos­tam­me kes­tä­vyy­teen ja miten me voim­me myö­tä­vai­kut­taa yhteis­kun­tam­me kes­tä­vään kehitykseen?

Vas­ta­taan ensik­si kysy­myk­seen ”mik­si”. Tie­teel­lis­ten tut­ki­mus­ten perus­teel­la ilmas­ton­muu­tos tulee seu­raa­vien vuo­si­kym­me­nien aika­na ole­maan yksi suu­rim­mis­ta ter­veys- ja tur­val­li­suus­ris­keis­tä maa­il­mal­le. Ihmis­ten teol­li­nen aktii­vi­suus ja kulu­tus­ta­vat kiih­dyt­tä­vät yhä ilmiö­tä. Tämän lisäk­si muut­tu­vat väes­tö­ra­ken­teet, glo­ba­li­saa­tio ja urba­ni­saa­tio tule­vat muok­kaa­maan sosi­aa­lis­ta ympä­ris­töäm­me. Muut­tu­vas­sa sosi­aa­li­ses­sa ympä­ris­tös­sä on pidet­tä­vä huol­ta sii­tä, että kai­kil­la on mah­dol­lis­ta kou­lut­tau­tua ja toteut­taa itse­ään. Koem­me, että mei­dän on tär­ke­ää hyö­dyn­tää osaa­mis­tam­me saa­vut­taak­sem­me yhdes­sä hyviä tuloksia.

Edel­lä mai­ni­tut haas­teet tar­koit­ta­vat sitä, että jokai­sen yri­tyk­sen on huo­mioi­ta­va kes­tä­vyys omas­sa toi­min­nas­saan. Ima­gon ja sidos­ryh­mien joh­ta­mi­sen on aja­tel­tu aiem­min ole­van pää­asial­li­nen syy kes­tä­vyy­den integroin­nil­le lii­ke­toi­min­taan. Väi­tän kui­ten­kin, että myös lii­ke­toi­min­nan hyö­dyt ovat kiis­tat­to­mat: vas­tuul­li­nen asen­ne ja teot tule­vat näky­mään myös parem­pa­na tulok­se­na vii­van alla. Esi­mer­kik­si täs­tä toi­mii uusien tek­no­lo­gien hyö­dyn­tä­mi­nen (mm. Best Avai­lable Tech­no­lo­gies), jon­ka avul­la vähen­ne­tään ympä­ris­tö­kuor­mi­tus­ta sekä paran­ne­taan posi­tii­vis­ta sosi­aa­lis­ta ympäristöä.

Ympä­ris­tö­kuor­mi­tuk­sen vähen­tä­mi­nen aut­taa yri­tyk­siä esi­mer­kik­si käyt­tä­mään parem­min teol­li­suu­den sivu­tuot­teet ja mini­moi­maan huk­kaan kulu­van hävik­ki­ta­va­ran. Yhä parem­pi kier­rä­tys, lajit­te­lu ja uudel­leen­ja­los­tus mah­dol­lis­ta­vat raa­ka-aineen saan­nin jo aiem­min käy­te­tyis­tä mate­ri­aa­leis­ta, jol­loin raa­ka-aineen han­kin­ta­kus­tan­nuk­set voi­vat las­kea mer­kit­tä­väs­ti. Työn­te­ki­jöi­den hyvin­voin­ti taas myö­tä­vai­kut­taa suu­res­ti koko orga­ni­saa­tion työs­ken­te­lyn tehokkuuteen.

Täs­tä voin­kin siir­tyä ker­to­maan, miten haluam­me edis­tää kestävyyttä

Kos­ka kes­tä­vyys on aihee­na moni­ta­hoi­nen, kukaan ei voi sanoa, että kaik­ki merk­ki­paa­lut oli­si jo kar­toi­tet­tu. Mut­ta näin asian pitää olla­kin. Seli­tän tarkemmin.

Olem­me läh­te­neet liik­keel­le sii­tä, että luom­me van­kan poh­jan kes­tä­vyy­del­le sisäi­ses­ti. Tun­nis­tam­me ne aiheet, jot­ka ovat meil­le tär­kei­tä ja joi­hin voim­me par­hai­ten vai­kut­taa. Tätä pro­ses­sia kut­su­taan materialiteetiksi.

Mate­ria­li­tee­tin tun­nis­ta­mi­nen on tär­ke­ää, kos­ka sen avul­la voi­daan prio­ri­soi­da ne alu­eet, jot­ka ovat sidos­ryh­mil­lem­me tär­kei­tä. Mate­ria­li­tee­tin tun­nis­ta­mi­nen on yhteis­han­ke yri­tyk­sen joh­don, työn­te­ki­jöi­den, asiak­kai­den ja mui­den sidos­ryh­mien kes­ken. Kysym­me siis jokai­sel­ta panos­ta ja mie­li­pi­det­tä sii­tä, miten voim­me vai­kut­taa posi­tii­vi­ses­ti omaan ja sitä kaut­ta asiak­kai­den toimintaan.

En voi olla myös­kään ohit­ta­mat­ta tek­no­lo­gian roo­lia kes­tä­vän kehi­tyk­sen aju­ri­na. Uudet tek­no­lo­gi­set rat­kai­sut tule­vat lähi­tu­le­vai­suu­des­sa mul­lis­ta­maan tavat, joil­la esi­mer­kik­si kulu­tam­me ja lii­kum­me päi­vit­täin. Koem­me­kin, että voim­me tukea osaa­mi­sel­lam­me asiak­kai­tam­me täs­sä muu­tok­ses­sa ja toteut­taa yhdes­sä tule­vai­suu­den tek­no­lo­gian ratkaisuja.

Lähi­tu­le­vai­suu­des­sa esi­mer­kik­si vaih­toeh­toi­set uusiu­tu­vat ener­gian­läh­teet ja bio­poh­jai­set rat­kai­sut tule­vat ole­maan vaih­toeh­to nykyi­sil­le kor­vaa­mat­to­mil­le hyö­dyk­keil­le, joi­hin olem­me tot­tu­neet, mukaan lukien säh­kö ja muo­vi. Teko­ä­lyn kehi­tys taas mah­dol­lis­taa täy­sin uusien pal­ve­lun muo­to­jen luo­mi­sen. Kei­hään­kär­ki-esi­merk­ki­nä täs­tä toi­mi­vat auto­no­mi­set autot, joi­ta voim­me tule­vai­suu­des­sa tila­ta ainoas­taan tar­peen mukaan ja näin vähen­tää teho­ton­ta yksityisautoilua.

Vaik­ka monet anne­tut esi­mer­kit saat­ta­vat kuu­los­taa tot­tu­mat­to­man kor­vaan jopa uto­pis­ti­sil­ta, voi­daan teko­ä­lyä käyt­tää myös huo­mat­ta­vas­ti yksin­ker­tai­sem­mis­sa­kin tilan­teis­sa. Monet arki­set pro­ses­sit ja pal­ve­lut tule­vat muut­tu­maan teko­ä­lyn myö­tä. On enää kysy­mys sii­tä, kuin­ka nopeas­ti otam­me ensim­mäi­nen aske­leen teko­ä­lyn hyö­dyn­tä­mi­seen ja alam­me muo­ka­ta pro­ses­se­jam­me yhä kes­tä­väm­mik­si teko­ä­lyn avulla.

Olem­me panos­ta­neet vah­vas­ti näi­den uusien tek­no­lo­gioi­den osaa­mi­seen ja tar­tum­me innok­kaas­ti uusiin mah­dol­li­suuk­siin, jois­sa voim­me aut­taa asiak­kai­tam­me uuden suku­pol­ven osaamisellamme. ”

Seu­raa­vas­sa blo­gi­kir­joi­tuk­ses­sam­me tulem­me käy­mään tar­kem­min läpi mate­ria­li­teet­tia ja miten se näkyy toi­min­nas­sam­me. Aiom­me myös sukel­taa syvem­min tek­no­lo­gia­rat­kai­sui­hin, joil­la voim­me tuot­taa kes­tä­vän kehi­tyk­sen mukais­ta arvoa asiakkaillemme.

Yhteys­tie­dot:
Otso Tolo­nen
Isletter
otso.​tolonen@​isletgroup.​fi
+358 40 041 7489

#IsletGroup #kes­tä­vyys #vas­tuul­li­suus #tek­no­lo­gia #Islet­ter­li­fe