Ensiaskeleet kohti kestävämpää tulevaisuutta
Tervetuloa kestävän kehityksen blogisarjan ensimmäiseen artikkeliin! Tässä blogisarjassa tulemme käsittelemään matkaamme kohti kestävää kehitystä. Blogisarjassa integroimme eri yritysvastuun ja kestävyyden teemoja liiketoimintaamme: sekä talon sisällä, kuin myös yhdessä yhteistyökumppaneidemme ja asiakkaidemme kanssa.
”Aloitetaan pienellä alustuksella kestävän kehityksen maailmaan. Blogisarjan otsikon inspiraationa toimii Norjan entisen pääministerin Gro Harlem Brundtlandin kirjoittama raportti ”Our Common Future – Yhteinen tulevaisuutemme” (1987), joka määritteli kestävän kehityksen päämäärän. Raportin mukaan kestävä kehitys on kehitystä, joka tyydyttää nykyisten sukupolvien tarpeet tekemättä myönnytyksiä tulevien sukupolvien kustannuksella. Toisin sanoen meidän tulisi elää niin, ettemme jätä maailmaa huonommaksi paikaksi asua verrattuna siihen millaisena saimme sen käyttöömme.
Moni saattaa mieltää, että kestävä kehitys liittyy ainoastaan luonnonsuojeluun ja ympäristöasioihin. Vaikka nämä ovat tärkeä osa kestävyyttä, koostuu kestävä kehitys myös monesta muusta tekijästä. Kestävää kehitystä voisi verrata kolmijalkaiseen jakkaraan. Yksi jaloista on taloudellinen järjestelmämme, sisältäen esimerkiksi työpaikat ja varallisuutemme. Toinen jaloista on sosiaaliset verkostomme ja siihen liittyvät näkökulmat, kuten ihmisoikeudet tai hyvinvointi. Viimeinen (muttei vähäisin) jalka on ympäristön ja luonnon hyvinvointi. Jos yksikin näistä jaloista katkeaa, jakkarasta tulee kiikkerä ja se kaatuu. Metafora pätee elämänlaatuumme ja koko yhteiskunnan eheyteen. Olemme siis tärkeiden asioiden äärellä.
Mutta miksi me ISLET:llä panostamme kestävyyteen ja miten me voimme myötävaikuttaa yhteiskuntamme kestävään kehitykseen?
Vastataan ensiksi kysymykseen ”miksi”. Tieteellisten tutkimusten perusteella ilmastonmuutos tulee seuraavien vuosikymmenien aikana olemaan yksi suurimmista terveys- ja turvallisuusriskeistä maailmalle. Ihmisten teollinen aktiivisuus ja kulutustavat kiihdyttävät yhä ilmiötä. Tämän lisäksi muuttuvat väestörakenteet, globalisaatio ja urbanisaatio tulevat muokkaamaan sosiaalista ympäristöämme. Muuttuvassa sosiaalisessa ympäristössä on pidettävä huolta siitä, että kaikilla on mahdollista kouluttautua ja toteuttaa itseään. Koemme, että meidän on tärkeää hyödyntää osaamistamme saavuttaaksemme yhdessä hyviä tuloksia.
Edellä mainitut haasteet tarkoittavat sitä, että jokaisen yrityksen on huomioitava kestävyys omassa toiminnassaan. Imagon ja sidosryhmien johtamisen on ajateltu aiemmin olevan pääasiallinen syy kestävyyden integroinnille liiketoimintaan. Väitän kuitenkin, että myös liiketoiminnan hyödyt ovat kiistattomat: vastuullinen asenne ja teot tulevat näkymään myös parempana tuloksena viivan alla. Esimerkiksi tästä toimii uusien teknologien hyödyntäminen (mm. Best Available Technologies), jonka avulla vähennetään ympäristökuormitusta sekä parannetaan positiivista sosiaalista ympäristöä.
Ympäristökuormituksen vähentäminen auttaa yrityksiä esimerkiksi käyttämään paremmin teollisuuden sivutuotteet ja minimoimaan hukkaan kuluvan hävikkitavaran. Yhä parempi kierrätys, lajittelu ja uudelleenjalostus mahdollistavat raaka-aineen saannin jo aiemmin käytetyistä materiaaleista, jolloin raaka-aineen hankintakustannukset voivat laskea merkittävästi. Työntekijöiden hyvinvointi taas myötävaikuttaa suuresti koko organisaation työskentelyn tehokkuuteen.
Tästä voinkin siirtyä kertomaan, miten haluamme edistää kestävyyttä
Koska kestävyys on aiheena monitahoinen, kukaan ei voi sanoa, että kaikki merkkipaalut olisi jo kartoitettu. Mutta näin asian pitää ollakin. Selitän tarkemmin.
Olemme lähteneet liikkeelle siitä, että luomme vankan pohjan kestävyydelle sisäisesti. Tunnistamme ne aiheet, jotka ovat meille tärkeitä ja joihin voimme parhaiten vaikuttaa. Tätä prosessia kutsutaan materialiteetiksi.
Materialiteetin tunnistaminen on tärkeää, koska sen avulla voidaan priorisoida ne alueet, jotka ovat sidosryhmillemme tärkeitä. Materialiteetin tunnistaminen on yhteishanke yrityksen johdon, työntekijöiden, asiakkaiden ja muiden sidosryhmien kesken. Kysymme siis jokaiselta panosta ja mielipidettä siitä, miten voimme vaikuttaa positiivisesti omaan ja sitä kautta asiakkaiden toimintaan.
En voi olla myöskään ohittamatta teknologian roolia kestävän kehityksen ajurina. Uudet teknologiset ratkaisut tulevat lähitulevaisuudessa mullistamaan tavat, joilla esimerkiksi kulutamme ja liikumme päivittäin. Koemmekin, että voimme tukea osaamisellamme asiakkaitamme tässä muutoksessa ja toteuttaa yhdessä tulevaisuuden teknologian ratkaisuja.
Lähitulevaisuudessa esimerkiksi vaihtoehtoiset uusiutuvat energianlähteet ja biopohjaiset ratkaisut tulevat olemaan vaihtoehto nykyisille korvaamattomille hyödykkeille, joihin olemme tottuneet, mukaan lukien sähkö ja muovi. Tekoälyn kehitys taas mahdollistaa täysin uusien palvelun muotojen luomisen. Keihäänkärki-esimerkkinä tästä toimivat autonomiset autot, joita voimme tulevaisuudessa tilata ainoastaan tarpeen mukaan ja näin vähentää tehotonta yksityisautoilua.
Vaikka monet annetut esimerkit saattavat kuulostaa tottumattoman korvaan jopa utopistisilta, voidaan tekoälyä käyttää myös huomattavasti yksinkertaisemmissakin tilanteissa. Monet arkiset prosessit ja palvelut tulevat muuttumaan tekoälyn myötä. On enää kysymys siitä, kuinka nopeasti otamme ensimmäinen askeleen tekoälyn hyödyntämiseen ja alamme muokata prosessejamme yhä kestävämmiksi tekoälyn avulla.
Olemme panostaneet vahvasti näiden uusien teknologioiden osaamiseen ja tartumme innokkaasti uusiin mahdollisuuksiin, joissa voimme auttaa asiakkaitamme uuden sukupolven osaamisellamme. ”
Seuraavassa blogikirjoituksessamme tulemme käymään tarkemmin läpi materialiteettia ja miten se näkyy toiminnassamme. Aiomme myös sukeltaa syvemmin teknologiaratkaisuihin, joilla voimme tuottaa kestävän kehityksen mukaista arvoa asiakkaillemme.
Yhteystiedot:
Otso Tolonen
Isletter
otso.tolonen@isletgroup.fi
+358 40 041 7489
#IsletGroup #kestävyys #vastuullisuus #teknologia #Isletterlife