Tommi Luoto: ”Meille on kaikista tärkeintä, että meillä on hauskaa.”

Seison Yrjönkadulla sijaitsevassa kauniissa juhlatilassa torstai-iltana. Olen pukeutunut korkokenkiin ja tumma puku -pukeutumiskoodin mukaiseen mekkoon. Kutsukortissa luki: Tervetuloa 20-vuotisgaalaan. Paikalla on synttärisankariyrityksen asiakkaita ja yhteistyökumppaneita.

Alkudrinkkien jälkeen tilaisuus alkaa pienellä historiakatsauksella. Olen kiinnostunut tutustumaan yrityksen tarinaan ja silti mielessä vilahtaa automaattinen ajatus illan pakollisesta, ehkä jopa hieman tylsistyttävästä osuudesta.

Mutta esitys iskikin puhuttelevasti tunteisiin. Koin jopa halua identifioitua osaksi yritystä.

Näimme pian toisissamme ihmisiä, joista tuntuu hyvältä saada arvostusta osakseen.

Projektiesittelyn tai historiajanan sijaan yrityksen nykyinen johtajakaksikko heijasti seinälle kuvia ihmisistä. Ei sliipattuja kuvia, vaan aitoja, sellaisia, joita Facebookin rantautuessa Suomeen vuonna 2007 otettiin omalla digikameralla. Kuvien ihmiset käytiin etunimillä läpi. Osasta kerrottiin taustoja. Usein jotain hauskaa. Erityisesti mainittiin, jos yrityksen entiset työntekijät tai yhteistyökumppanit olivat myöhemmin löytäneet toisensa myös yksityiselämässä. Näimme pian toisissamme pukuroolien sijaan ihmisiä, joilla on tarinansa sekä kanssaihmisiä, joista tuntuu hyvältä saada arvostusta osakseen.

Valot sammutetaan. Lyhtyjä kannetaan ohitsemme huoneen poikki. Ihmisiä tulvii sisään keltaisissa, punaisissa ja vaaleansinisissä sadetakeissa. Kaikilla on samanlainen punainen pipo. Seinälle heijastetussa videossa kaikensäänkenkä astuu veneestä pienelle luodolle. Kädessä on yksi noista lyhdyistä. Luodolla tuo sama sadetakkirivistö liikkuu punaiset pipot päässään. He nojaavat toisiinsa ja auttavat toinen toisiaan liikkumaan sujuvasti luodolla. Heittäytymistä ja yhteenkuuluvuutta. Videon perään ruudulle ilmestyy yrityksen uusi nimi: ISLET eli pieni saari. We handle all conditions. Siitä siis sadetakit ja pipot. Johtajakaksikon sukunimi Luoto ei liene sattuma sekään.

Yrityksellä on nyt uusi brändi ja tarina. Mikä tärkeintä, heillä on tarina, jossa me kaikki koemme olevamme ja haluamme olla mukana. Emme sen takia, että se on hieno, vaan sen takia, että tunsimme kuuluvamme ja tunsimme arvostusta, tunsimme ja näimme ihmiset, joista yritys koostuu. Ja koska heillä on hauskaa. Hetken päästä käymme jokainen ottamassa kuvan tuollainen pipo ja sadetakki päällämme. Harvoin olen nähnyt yritysjuhlassa samanlaista aitoa, asiakkaisiin ja yhteistyökumppaneihin ulottuvaa heittäytymisvalmiutta ja yhteenkuuluvuuden arvostusta.

Entä jos lämmön rakentaminen onkin kriittistä tuloksekkaalle toiminnalle?

Aistin lämpöä. Kutsun tässä lämmöksi leikkiä, aitoutta ja kokemusta siitä, että minusta välitetään ja minut hyväksytään iloineni ja kipuineni. Vaikeaa ja usein vähätellympää yritysmaailmassa. Mutta entä jos se onkin kriittisen tärkeää ja kannattavaa? Näin näyttäisi tutkimusten mukaan olevan. Kokemus lämmöstä avaa portit luottamukseen. Vasta, kun aistimme lämmön ja luottamuksen, koemme pätevyyden myönteisenä. Pätevyys on ehdottomasti tärkeää, mutta ilman lämpöä saatamme kokea sen manipuloivana tai luotaantyöntävänä. Yksinäisellä pätevyyden saarekkeella emme pärjää, vaan tarvitsemme luodollemme Isletin lailla koko tiimin ja yhteen puhaltamisen hengen.

Myös tulevaisuuden työ ja fysiologiamme puhuisi lämmön puolesta. Olemme siirtyneet palvelu- ja tietoyhteiskuntaan, jossa työtehtävä vaatii erityisesti taitoa kohdata ihminen, halua toimia tiimissä ja kykyä käyttää omaa luovuuttaan. Tämä vaatii taitoa rakentaa ja ylläpitää lämpöä. Algoritmien viedessä osan aivotyöstä, ihmisen inhimillisimmät kyvyt, kuten kyky yhteistyöhön, luovuuteen ja empatiaan korostuvat entisestään. Lämmön rakentaminen auttaa, koska se synnyttää kokemuksen psykologisesta turvasta eli tilasta kehossa ja aivoissa, jossa emme pelkää, vaan luotamme ja koemme yhteyttä. Tulemme kuulluiksi. Tuo on ainoa tila, jossa aivomme toimivat optimaalisesti, kykenevät esimerkiksi luovuuteen, empatiaan ja reflektioon. Myös esimerkiksi muistimme toimii parhaiten, edistämme sydämen terveyttä ja ehkäisemme stressiä. Lämmön harjoittaminen yrityselämässä ei ole siis vain hauskaa, vaan myös vastuullista ja järkevää synnyttääksemme edellytyksiä tuloksekkaalle ja hyvinvointia tukevalle toiminnalle.

Tai: pyrkimys siihen, että työssä on myös hauskaa, ei ole vain fiilistelyä, vaan järkevää ja älykästä.

Tutkimukset psykologisesta turvasta ovat 90-luvulta lähtien osoittaneet, että juuri se erottaa huipputiimit. Kun Amy Edmondson tutki huippukirurgeja ja heidän tiimejään väitöskirjassaan Harvardin yliopistolla, tulos hämmensi. Parhaat tiimit tekivät eniten virheitä. Eihän se niin voi olla. Lisätarkastelu selitti asian: parhaat tiimit kokivat psykologista turvaa, minkä myötä he uskalsivat olla haavoittuvaisia ja kertoa virheistään. Ainoastaan sillä tavoin tiimit kykenivät oppimaan virheistään, yhdessä. Seurauksena he olivat muita tiimejä tuloksekkaampia. Sama tulos todennettiin Googlella kaksi vuotta sitten. Kahden vuoden ajan Google piti hihat käärittyinä ja tutki 180 tiimiään kaikista mahdollisista eri kulmista. Lopulta resepti oli valmis tutkija Rozovskyn avulla. Kriittisin tekijä, joka erottaa Googlen huipputiimin, on tiimin kokema psykologinen turva.

Käytännössä psykologinen turva tarkoittaa sitä, että uskallamme kysyä tyhmän kysymyksen tai kertoa, mitä tunnemme ilman pelkoa teilatuksi tulemisesta tai naurunalaiseksi joutumisesta.
Lämmön ja psykologisen turvan rakentaminen käytännössä tarkoittaa puolestaan aidosti rakentavaa vuorovaikutusta eli halua harjoittaa myötätuntoa ja taitoa johtaa tunteita tuloksekkaasti. Se ei ole aina helppoa ja se vaatii aikaa ja eforttia, mutta tutkimusevidenssinohella saamani palaute käytännöstä eri yrityksistä on johdonmukaisesti yhtäläinen: lopulta se kannattaa, myös pitkällä tähtäimellä.

Myös Isletin tapauksessa lämpö vaikuttaisi kulkevan käsi kädessä tuloksen kanssa. Perheyrityksenä Isletillä on poikkeuksellisen pitkä historia ICT-alalla ja uuden johtajakaksikon myötä liikevaihto ja tiimi ovat tuplaantuneet viimeisten kolmen vuoden aikana samaan aikaan, kun toimistot on uusittu, vanhoista asiakkaista on pidetty hyvää huolta ja liikevaihdosta suuri osa on suunnattu uusien teknologioiden projekteihin.

Kun juhlien jälkeen luin Isletin brändiuudistuksesta kirjoitetun jutun, kiinnitin huomiota yrityksen toimitusjohtajan, Janina Luodon, kuvauksiin Isletistä: “Haastamme toimialan tavan toimia ja erotumme perheyrityksenä kilpailijoista – – myös tavalla miten persoona saa näkyä projekteissamme.” (heittäytyminen) Ja: ”Raikas saari ja sillä toimivat kokemuksen karaisemat saaristolaiset, isletterit, jotka yhteisönä koostuvat paitsi Isletin työntekijöistä myös asiakkaista ja partnereista.” (yhteenkuuluvuus)

Asiantuntija jakaa tietoaan parhaiten silloin, kun hän kokee, että hänestä välitetään ihmisenä.

Kokemukseni lämmöstä ei ollut sattumaa, vaan Islet tuntuu ymmärtäneen jotain, mitä harva yritys on vielä ymmärtänyt: asiantuntija sitoutuu työhönsä ja ammentaa vastauksia ongelmanratkaisuun kaikesta osaamisestaan parhaiten silloin, kun hän uskoo ja kokee, että hänestä välitetään ihmisenä.

Nyt, viikkoa myöhemmin, muistan edelleen, kuinka vieressäni oleva nainen vaikuttui kyyneliin kuullessaan hänelle osoitetun kiitoksen pitkästä työurastaan yrityksessä. Molemmin puolin jotain kertoo sekin, että nainen oli palannut eläkkeeltään yritykseen töihin. Samoin muistan edelleen sen, miten toimitusjohtaja edellä uskalsin ja tunsin itsekin välitöntä vapautuneisuutta liittyä yhteiseen rinkiin tanssilattialla. Harvoin olen yhtä hyvin ja aidosti viihtynyt yritysjuhlassa välittömänä, omana itsenäni. Lämpöä ja psykologista turvaa! Hauskaa ja leikkiä!

Tällaisen vaikutuksen voi yritys jättää. Oli minulla kyseisen alan osaamista tai ei, harkitsisin mielelläni Isletiin töihin hakemista, jos olisin metsästämässä uusia töitä.

Kiitos Islet esimerkistänne ja jakamastanne lämmöstä, toivon menestystä joka askeleellenne!

Lämpimin kiitoksin,
Isletter,
Miia Paakkanen

 

Miia Paakkanen etsii tutkijana ja kouluttajana ‘myötätuntoista mielentilaa’ (compassionate mindset) eli asennetta ja tapaa olla ja johtaa myötätunnon kautta. Miia on kauppatieteilijä, jota kiinnostaa myötätunnon, rakkauden ja ihmisten välisen yhteyden merkitys organisaatioissa, johtamisessa ja ryhmädynamiikassa. Miian asiantuntijuus nojaa positiivisen psykologian ja positiivisen organisaatiotutkimuksen tieteenaloihin. Miian mielestä jokaisen kannattaa pohtia kysymystä ”Osaanko minä nähdä ihmisissä ja tiimeissä mahdollisuuden kukoistukseen?”. Tutustu Miian työhön: miiapaakkanen.com | Helsingin yliopisto  | Keynote  | LinkedIn Twitter