Tek­no­lo­gia-ala mur­rok­ses­sa — ATK:n ytimessä

ISLET:n 20 v‑juhlavuoden kun­niak­si nos­tam­me esiin his­to­riam­me mer­kit­tä­viä tee­mo­ja ja miten nämä tee­mat näky­vät nykyi­sen suku­pol­ven toi­min­nas­sa. Täs­sä teks­tis­sä avaan toi­mia­lam­me nopea­tem­pois­ta ja moni­vai­heis­ta mat­kaa nyky­het­keen, teko­ä­lyn aika­kau­del­le. Muis­tat­ko vie­lä ter­min, joka toi­mi digi­ta­li­saa­tion, tek­no­lo­gian ja IT:n edeltäjänä?

ATK

ATK. Auto­maat­ti­nen tietojenkäsittely.

Ter­mi, joka kuu­los­taa ensi­kuu­le­mal­ta, jos ei van­hen­tu­neel­ta ja jäy­käl­tä, niin aina­kin hie­man epäseksikkäältä.

Ter­mi­nä ATK kiteyt­tää kui­ten­kin hyvin sen, mis­tä nyky­päi­vän ohjel­mis­to­jen teke­mi­ses­sä on kyse. Edel­leen teko­ä­lyn aika­kau­del­la ter­mi ”auto­maat­ti­nen tie­to­jen­kä­sit­te­ly” on todel­la kuvaa­va. Se pitää­kin sisäl­lään ydin­vies­tin toi­min­nas­tam­me ja pyrkimyksestämme.

Taa­pe­roi­käi­ses­tä var­hai­sai­kui­suu­den humuun

1980-luvun puo­li­vä­lis­sä toi­min­na­noh­jaus oli vie­lä lap­sen­ken­gis­sä ver­rat­tu­na nyky­päi­vään. Seu­raa­val­la vuo­si­kym­me­nel­lä puo­les­taan tapah­tui kan­sain­vä­li­ses­ti vah­va toi­min­na­noh­jaus­jär­jes­tel­mien esiin­mars­si. Tämä näkyi kui­ten­kin Suo­mes­sa vas­ta 1990-luvun lopus­sa, jol­loin alkoi suu­rin käyttöönottobuumi.

Vii­me vuo­si­tu­han­nen lopus­sa mark­ki­noil­la oli muu­ta­mia var­tee­no­tet­ta­via toi­min­na­noh­jaus­toi­mit­ta­jia, suu­rim­pi­na SAP ja Oracle. Näi­den lisäk­si alal­la toi­mi pie­nem­piä pelu­rei­ta, jot­ka toi­mi­vat tyy­pil­li­ses­ti kapeam­mil­la osa-alueil­la tai oli­vat kes­kit­ty­neet tiet­tyi­hin toi­mia­loi­hin. 1990-luvun lop­pu oli­kin kul­ta-aikaa toi­min­na­noh­jaus­jär­jes­tel­miä tar­joa­vil­le yri­tyk­sil­le ja osaa­jil­le: osaa­jia oli hyvin vähän ja asiak­kaat läh­ti­vät hyvin nopeas­ti toteut­ta­maan projekteja.

Meno oli vil­liä ja vauh­di­kas­ta – isot kan­sain­vä­li­set toi­mit­ta­jat toi­vat ulko­mail­ta osaa­jia Suo­meen eri pro­jek­tei­hin ja suo­ma­lai­sia lähe­tet­tiin kou­lu­tuk­siin ulko­mail­le. Haas­tee­na oli lii­ke­toi­min­nan ja jär­jes­tel­mien ymmär­tä­mi­sen vas­tak­kai­na­set­te­lu. Har­vas­sa oli­vat hen­ki­löt, jot­ka ymmär­si­vät sekä lii­ke­toi­min­nan pro­ses­se­ja että tietojärjestelmiä.

Eri­tyi­ses­ti SAP-jär­jes­tel­mien käyt­töön­ot­to vaa­ti lii­ke­toi­min­taym­mär­rys­tä yhtä pal­jon kuin jär­jes­tel­mä­osaa­mis­ta. Alus­sa kaik­ki asian­tun­ti­jat oli­vat­kin koo­daa­jia, joi­den oli vai­kea puhua asiak­kai­den kans­sa ”samaa kieltä”.

Tyy­pil­li­ses­ti osaa­mi­sen ker­ryt­tä­mi­nen toi­min­na­noh­jauk­sen kon­sul­toin­nis­sa kes­tää usei­ta vuo­sia ja syvän ammat­ti­tai­don saa­vut­ta­mi­nen vaa­tii usei­ta pro­jek­te­ja eri­tyyp­pi­sis­tä yri­tyk­sis­tä ja mie­lel­lään myös eri toi­mia­loil­ta. Par­hai­ten täs­sä maa­il­mas­sa pär­jä­si­vät­kin ne, joil­la oli taus­ta lii­ke­toi­min­nan puolelta.

Ope­raa­tioi­den opti­moin­ti vai uudet liiketoimintamallit?

Ennen ohjel­mis­tot näh­tiin tek­ni­se­nä paha­na, joil­la koi­tet­tiin ainoas­taan opti­moi­da jo ole­mas­sa ole­via pro­ses­se­ja. Nykyi­sin jär­jes­tel­mät ja ohjel­mis­tot ovat suu­rim­mal­la osal­la koko lii­ke­toi­min­nan ydin ja sydän.

Lisäk­si monet yri­tyk­set ovat­kin siir­ty­mäs­sä tai jo siir­ty­neet perin­tei­ses­tä tuot­tei­den suun­nit­te­lu- ja val­mis­tus­lii­ke­toi­min­nas­ta ohjel­mis­to­poh­jai­sen lii­ke­toi­min­nan suun­taan. Esi­merk­ke­jä näis­tä suo­ma­lai­sis­ta suun­taa näyt­tä­vis­tä yri­tyk­sis­tä ovat muun muas­sa Pons­se ja Kemp­pi. Uskal­lan väit­tää, että kum­mas­sa­kin yri­tyk­ses­sä ohjel­mis­to­poh­jai­seen tuo­te­ke­hi­tyk­seen panos­te­taan nyky­ään suh­tees­sa enem­män kuin perin­tei­seen lait­tei­den tuotekehitykseen.

Tek­no­lo­gian nopean kehi­tyk­sen myö­tä ohjel­mis­to­jen mer­ki­tys esi­mer­kik­si met­sä­ko­neis­sa kas­vaa vauh­dil­la. Pons­sen koneis­sa onkin val­ta­va mää­rä tuo­te­ke­hi­tyk­sen tuot­ta­maa ohjel­mis­to­ä­lyä. Inves­toi­mal­la ohjel­mis­to­ke­hi­tyk­seen, Pons­se halu­aa var­mis­taa paik­kan­sa kehi­tyk­sen kär­jes­sä myös tule­vai­suu­des­sa. Kem­pin tari­na on läh­te­nyt liik­keel­le Pons­sen tavoin lait­tei­den val­mis­tuk­ses­ta, jos­ta on laa­jen­nut­tu ajan myö­tä hit­saus­hal­lin­nan ohjel­mis­toi­hin, sovel­lus­oh­jel­mis­toi­hin ja hit­saus­oh­jel­mis­toi­hin. Per­hey­ri­tys Kemp­pi kehit­tää omien sano­jen­sa mukaan älyk­käi­tä lait­tei­ta, hit­saus­tuo­tan­non hal­lin­taoh­jel­mis­to­ja ja näi­tä tuke­via asiantuntijapalveluja.

Uusiu­du tai kuole

Tek­no­lo­gia-ala on ver­rat­tain nuo­ri moneen muu­hun toi­mia­laan ver­rat­tu­na. Monil­la muil­la toi­mia­loil­la suu­ret pelu­rit ovat yli sata vuot­ta van­ho­ja yri­tyk­siä. IT-alal­la täl­lais­ta his­to­ri­aa ei ole, sil­lä ala koko­nai­suu­des­saan on vas­ta vuo­si­kym­me­nien mittainen.

Toi­mia­lal­lam­me ajoi­tus on kaik­ki kai­kes­sa. Omaa osaa­mis­ta on kehi­tet­tä­vä jat­ku­vas­ti ja ymmär­ret­tä­vä, mit­kä asiak­kai­den haas­teis­ta ovat ajan­koh­tai­sia rat­kot­ta­vak­si juu­ri täl­lä hetkellä.

Hel­pos­ti aja­tel­laan uusiu­tu­mi­sen liit­ty­vän sii­hen, että teh­dään asiat ensim­mäi­se­nä ja tar­peek­si ajois­sa. Osa tek­no­lo­giay­ri­tyk­sis­tä on kui­ten­kin ollut aikaan­sa edel­lä, eikä mark­ki­na ole ollut val­mis vas­taa­not­ta­maan näi­tä tuot­tei­ta ja pal­ve­lui­ta. Näin osto­voi­maa ei ole vie­lä ollut ole­mas­sa ja nämä yri­tyk­set ovat kuol­leet pois. Vaik­ka emme voi ennus­taa tule­vai­suut­ta kris­tal­li­pal­los­ta, on tek­no­lo­giay­ri­tys­ten pyrit­tä­vä ymmär­tä­mään oikean ajoi­tuk­sen mer­ki­tys liiketoiminnassaan.

Tie­dol­la johtaminen

Tek­no­lo­gian mer­ki­tys yri­tys­ten joh­dos­sa on kas­va­nut hui­mas­ti täl­lä vuo­si­kym­me­nel­lä. Muu­tos näkyy esi­mer­kik­si IT-joh­ta­jan roo­lin kehit­ty­mi­ses­sä. Aiem­min IT-joh­ta­ja näh­tiin ainoas­taan tek­ni­se­nä joh­ta­ja­na, jol­la ei ollut asi­aa joh­to­ryh­män kokouksiin.

Nykyi­sin osaa­va ja asian­tun­te­va IT-joh­ta­ja on elin­tär­keä yri­tyk­sel­le, lii­ke­toi­min­nan kes­kiös­sä ja usein erit­täin näky­väs­sä roo­lis­sa orga­ni­saa­tios­sa. Mones­ti IT-joh­ta­ja on myös osa joh­to­ryh­mää. Tämän lisäk­si CIO:n vie­reen on tul­lut myös täy­sin uusi roo­li, digijohtaja.

Pit­käi­käi­sen per­hey­ri­tyk­sen joh­ta­ja­na koen, että tek­no­lo­gia-alal­la työs­ken­te­le­mi­nen on mie­le­tön näkö­ala­paik­ka tule­vai­suu­teen. Se tar­jo­aa meil­le päi­vit­täin mah­dol­li­suu­den, ja myös vaa­ti­muk­sen, kehit­tää itseäm­me yhä paremmaksi.

Jani­na Luoto
CEO, Isletter
ISLET Group Oy

#ISLETGroup #Islet­ters #juh­la­vuo­si #20vuotta #toi­min­na­noh­jaus #his­to­ria #tule­vai­suus