ISLET:n 20 v-juhlavuoden kunniaksi nostamme esiin historiamme merkittäviä teemoja ja miten nämä teemat näkyvät nykyisen sukupolven toiminnassa. Tässä tekstissä avaan toimialamme nopeatempoista ja monivaiheista matkaa nykyhetkeen, tekoälyn aikakaudelle. Muistatko vielä termin, joka toimi digitalisaation, teknologian ja IT:n edeltäjänä?
ATK
ATK. Automaattinen tietojenkäsittely.
Termi, joka kuulostaa ensikuulemalta, jos ei vanhentuneelta ja jäykältä, niin ainakin hieman epäseksikkäältä.
Terminä ATK kiteyttää kuitenkin hyvin sen, mistä nykypäivän ohjelmistojen tekemisessä on kyse. Edelleen tekoälyn aikakaudella termi ”automaattinen tietojenkäsittely” on todella kuvaava. Se pitääkin sisällään ydinviestin toiminnastamme ja pyrkimyksestämme.
Taaperoikäisestä varhaisaikuisuuden humuun
1980-luvun puolivälissä toiminnanohjaus oli vielä lapsenkengissä verrattuna nykypäivään. Seuraavalla vuosikymmenellä puolestaan tapahtui kansainvälisesti vahva toiminnanohjausjärjestelmien esiinmarssi. Tämä näkyi kuitenkin Suomessa vasta 1990-luvun lopussa, jolloin alkoi suurin käyttöönottobuumi.
Viime vuosituhannen lopussa markkinoilla oli muutamia varteenotettavia toiminnanohjaustoimittajia, suurimpina SAP ja Oracle. Näiden lisäksi alalla toimi pienempiä pelureita, jotka toimivat tyypillisesti kapeammilla osa-alueilla tai olivat keskittyneet tiettyihin toimialoihin. 1990-luvun loppu olikin kulta-aikaa toiminnanohjausjärjestelmiä tarjoaville yrityksille ja osaajille: osaajia oli hyvin vähän ja asiakkaat lähtivät hyvin nopeasti toteuttamaan projekteja.
Meno oli villiä ja vauhdikasta – isot kansainväliset toimittajat toivat ulkomailta osaajia Suomeen eri projekteihin ja suomalaisia lähetettiin koulutuksiin ulkomaille. Haasteena oli liiketoiminnan ja järjestelmien ymmärtämisen vastakkainasettelu. Harvassa olivat henkilöt, jotka ymmärsivät sekä liiketoiminnan prosesseja että tietojärjestelmiä.
Erityisesti SAP-järjestelmien käyttöönotto vaati liiketoimintaymmärrystä yhtä paljon kuin järjestelmäosaamista. Alussa kaikki asiantuntijat olivatkin koodaajia, joiden oli vaikea puhua asiakkaiden kanssa ”samaa kieltä”.
Tyypillisesti osaamisen kerryttäminen toiminnanohjauksen konsultoinnissa kestää useita vuosia ja syvän ammattitaidon saavuttaminen vaatii useita projekteja erityyppisistä yrityksistä ja mielellään myös eri toimialoilta. Parhaiten tässä maailmassa pärjäsivätkin ne, joilla oli tausta liiketoiminnan puolelta.
Operaatioiden optimointi vai uudet liiketoimintamallit?
Ennen ohjelmistot nähtiin teknisenä pahana, joilla koitettiin ainoastaan optimoida jo olemassa olevia prosesseja. Nykyisin järjestelmät ja ohjelmistot ovat suurimmalla osalla koko liiketoiminnan ydin ja sydän.
Lisäksi monet yritykset ovatkin siirtymässä tai jo siirtyneet perinteisestä tuotteiden suunnittelu- ja valmistusliiketoiminnasta ohjelmistopohjaisen liiketoiminnan suuntaan. Esimerkkejä näistä suomalaisista suuntaa näyttävistä yrityksistä ovat muun muassa Ponsse ja Kemppi. Uskallan väittää, että kummassakin yrityksessä ohjelmistopohjaiseen tuotekehitykseen panostetaan nykyään suhteessa enemmän kuin perinteiseen laitteiden tuotekehitykseen.
Teknologian nopean kehityksen myötä ohjelmistojen merkitys esimerkiksi metsäkoneissa kasvaa vauhdilla. Ponssen koneissa onkin valtava määrä tuotekehityksen tuottamaa ohjelmistoälyä. Investoimalla ohjelmistokehitykseen, Ponsse haluaa varmistaa paikkansa kehityksen kärjessä myös tulevaisuudessa. Kempin tarina on lähtenyt liikkeelle Ponssen tavoin laitteiden valmistuksesta, josta on laajennuttu ajan myötä hitsaushallinnan ohjelmistoihin, sovellusohjelmistoihin ja hitsausohjelmistoihin. Perheyritys Kemppi kehittää omien sanojensa mukaan älykkäitä laitteita, hitsaustuotannon hallintaohjelmistoja ja näitä tukevia asiantuntijapalveluja.
Uusiudu tai kuole
Teknologia-ala on verrattain nuori moneen muuhun toimialaan verrattuna. Monilla muilla toimialoilla suuret pelurit ovat yli sata vuotta vanhoja yrityksiä. IT-alalla tällaista historiaa ei ole, sillä ala kokonaisuudessaan on vasta vuosikymmenien mittainen.
Toimialallamme ajoitus on kaikki kaikessa. Omaa osaamista on kehitettävä jatkuvasti ja ymmärrettävä, mitkä asiakkaiden haasteista ovat ajankohtaisia ratkottavaksi juuri tällä hetkellä.
Helposti ajatellaan uusiutumisen liittyvän siihen, että tehdään asiat ensimmäisenä ja tarpeeksi ajoissa. Osa teknologiayrityksistä on kuitenkin ollut aikaansa edellä, eikä markkina ole ollut valmis vastaanottamaan näitä tuotteita ja palveluita. Näin ostovoimaa ei ole vielä ollut olemassa ja nämä yritykset ovat kuolleet pois. Vaikka emme voi ennustaa tulevaisuutta kristallipallosta, on teknologiayritysten pyrittävä ymmärtämään oikean ajoituksen merkitys liiketoiminnassaan.
Tiedolla johtaminen
Teknologian merkitys yritysten johdossa on kasvanut huimasti tällä vuosikymmenellä. Muutos näkyy esimerkiksi IT-johtajan roolin kehittymisessä. Aiemmin IT-johtaja nähtiin ainoastaan teknisenä johtajana, jolla ei ollut asiaa johtoryhmän kokouksiin.
Nykyisin osaava ja asiantunteva IT-johtaja on elintärkeä yritykselle, liiketoiminnan keskiössä ja usein erittäin näkyvässä roolissa organisaatiossa. Monesti IT-johtaja on myös osa johtoryhmää. Tämän lisäksi CIO:n viereen on tullut myös täysin uusi rooli, digijohtaja.
Pitkäikäisen perheyrityksen johtajana koen, että teknologia-alalla työskenteleminen on mieletön näköalapaikka tulevaisuuteen. Se tarjoaa meille päivittäin mahdollisuuden, ja myös vaatimuksen, kehittää itseämme yhä paremmaksi.
Janina Luoto
CEO, Isletter
ISLET Group Oy
#ISLETGroup #Isletters #juhlavuosi #20vuotta #toiminnanohjaus #historia #tulevaisuus