”Kaikki suuret yritykset syntyvät erinomaisista ideoista”

Yksi ylivoimainen idea ja napakka liiketoimintasuunnitelma. Tämä vie yritykset menestykseen. Kuulostaa loogiselta.
Todellisuudessa näin ei juuri koskaan tapahdu. Menestyneimmät yritykset eivät olet niitä, jotka aloittavat yhdellä erinomaisella idealla ja säilyttävät sen muuttumattomana loppuun asti. Sen sijaan useimmat yritykset alkavat puutteellisina. Parhaita yrityksiä ovat ne, jotka oppivat muuttumaan ja sopeutumaan ajan myötä.

Jos haluat, että yrityksesi kasvaa, kukoistaa ja lopulta onnistuu, on ainoa tapa omaksua jatkuva muutos. Listasin tähän postaukseen tärkeimpiä elementtejä muutoksen vauhdissa pysymiseen.

Lapsenomainen uteliaisuus

Lapset omaksuvat uutta tietoa ja uusia taitoja hämmästyttävällä vauhdilla. He ovat rohkeita, luottavaisia itseensä, ympäristöönsä ja ihmisiin ympärillä, eivät pelkää epäonnistumista ja ovat erityisen sinnikkäitä. Esimerkkinä oma poikani, joka jo alle yksivuotiaana osasi jo laittaa pc:ni päälle. Seuraavaksi hän yritti sulavalla kädenliikkeellä vaihtaa kanavaa televisioruudulla pyyhkäisemällä kanavaa. Diginatiivina tämä oli hänelle ensimmäinen luontainen vaihtoehto kanavan vaihdon ongelmanratkaisuun. Miksi kanavanvaihto pitäisi tehdä hankalan apuvälineen avulla, jos se voidaan tehdä suoraan yksinkertaisimmalla tavalla televisiosta?

Ok, me aikuiset tiedämme, että tv-kanavan vaihto on näppärämpää sohvalta istuen kaukosäädintä käyttäen. Ainakin luulemme tietävämme. Ilman tätä kokemusta en itse osaisi edes kyseenalaistaa television käyttökokemusta – saati edes ideoida siihen muutoksia. Tällaisiin vanhoihin ajatusmalleihin juurtuminen ja tekemällä asiat aina ”parhaan käytännön mukaisesti” on äärimmäisen vaarallista yrityksen sisällä.

Kuinka juurruttaa samankaltainen lapsille luonnollinen jatkuva uteliaisuus, uuden oppimisen nälkä ja kokeilukulttuuri organisaatioihin? Monille start-upeille tila on luonnollinen. He saapuvat maailmaan ilman aiempaa perimää, raskasta sisäisen kulttuurin taakkaa. Kukaan ei sano heille ”Ei onnistu. Yritimme kerran, mutta se ei toiminut”. Tilanne on eri yrityksessä, jolla on vuosikymmenien historia. Yritys on kokenut onnistumiset sekä epäonnistumiset ja kehittänyt mieleensä vankan ”menestyksen reseptin”.

Avoimen mielen ja kokeilun sallivan kulttuurin aktiivinen ylläpitäminen onkin äärimmäisen tärkeää yrityksessä, jolla on pitkä historia.

Luottamus, turvallisuus ja kokeilun kulttuuri

Yksi tärkein tekijä innovatiivisen ilmapiirin synnyttämisessä on luottamus. Luottamus yrityksen yhteiseen päämäärään, tapaan toimia sekä johdon tukeen luo yhteisen viitekehyksen koko toiminnalle.

Luottamus mahdollistaa turvallisen tilan organisaation sisällä, jossa voidaan ideoida uutta, rakentaa, kokeilla ja testata. Esimerkiksi Googlen tutkimuksessa menestyneimpien tiimien tärkeimmäksi tekijäksi nousi psykologinen turvallisuus. Turvallisuus lisää yhteistyökykyä, jolloin ihminen uskaltaa ilmaista itseään avoimemmin ja aidommin. Turvallisuuden tunnetta voi kartuttaa tietoisesti – kasvattaa teoin ja viestittää toimin.

Yhdessä tekeminen liittyy kiinteästi luottamuksen ja turvallisuuden ilmapiiriin. Vasta keskeneräisiä ideoita voidaan esittää ilman kritiikkiä ja rakentaa yhdessä valmiiksi. Haasteista päästään yli yhdessä ja ongelmiin haetaan automaattisesti tukea ympäröivältä tiimiltä, eikä tilanteita yritetä ratkaista yksin. Turvallisessa ympäristössä työntekijä säilyttää oman joustavuutensa ja itsehallinnan tunteen. Näin yksilö on idearikkaampi, sillä hänen ei tarvitse miettiä uskaltaako sanoa omat ajatuksensa ääneen.

Tärkeää on antaa mahdollisuus epäonnistua. Kaikki epäonnistuvat joskus ja useat menestyneimmät ratkaisut ovat syntyneet kokeilun ja erehtymisen kautta. Organisaation sisäinen luottamus ja rajattu kokeilutila antavat raamit epäonnistumiselle. Epäonnistuminen on rajattu turvallisen tilan sisälle – mitään järkyttävän suurta, koko organisaation kaatavaa virhettä ei voi tapahtua. Toisaalta, on mahdollisuus, että löydetään tai kehitetään jokin koko organisaation ja liiketoimintakentän toiminnan mullistava uusi innovaatio.

Tällaisen tilan rakentamiseen tarvitaan paljon resursseja, mutta se voi myös palkita anteliaasti. Riskien ottaminen on välttämätöntä muutoksen mahdollistamiseksi. Vaakakupissa on hyvä ja vielä parempi vaihtoehto – rajattu epäonnistuminen ja uuden oppiminen tai uutta liiketoimintaa ja tulovirtaa synnyttävä innovaatio.

Opiskele, tutki ja kysy – osaamisen varmistaminen

Muutos vaatii aina uuden oppimista. Organisaation onkin varmistettava sen työntekijöiden osaaminen ja jatkuva kehittyminen.

Työntekijöiden tulee voida oppia uusia taitoja ja tutkia uusia mahdollisuuksia. Heidät tulee valtuuttaa käyttämään luovuuttaan tavalla, joka tuottaa uusia ideoita. Näin koko tiimi on sitoutunut yrityksen toimintaan ja haluaa tuottaa mahdollisimman parhaan tuloksen yrityksen sisällä, joka näkyy lopulta myös loppuasiakkaalle.

Tarvittavat taidot eivät ole ainoastaan teknisiä taitoja tai mitattavia kyvykkyyksiä, vaan yhä useammin erilaisia yhteistyötaitoja, “Soft Skills”-tyyppistä osaamista. Usein kuitenkin tuntuu, että näitä ihmisten yhteistyölle tärkeimpiä taitoja ei korosteta tarpeeksi yritysmaailmassa – jo nimi “pehmeät taidot” saavat ne kuulostamaan melko tarpeettomilta. Myyjä, jolla on vertaansa vailla olevaa tietoa tuotteistaan ​​ja markkinoistaan, ei ole menestyksekäs, jos hänellä ei ole ihmissuhdetaitoja. Johtajan taas on kyettävä kuuntelemaan työntekijöitä, ajattelemaan luovasti ja hänellä on oltava erinomainen tunneälytaito.

Automaatio ja tekoälyn käyttäminen muuttavat työskentelyämme, jolloin ihmisten teknistä osaamista tullaan tarvitsemaan yhä vähemmän. Tällöin pehmeistä taidoista tulee keskeisiä erottajia tiimien ja yksilöiden osaamisessa. Taidot kuten kuuntelu, yhteistyö muiden kanssa, ideoiden esittäminen ja viestintä tiimin jäsenten välillä ovat hyviä esimerkkejä pehmeistä taidoista.

Niin sanottuja kovia taitoja ei ole välttämättä vaikea hankkia ja niitä voidaan täydentää ajan myötä. Pehmeät taidot taas ovat selkeästi vaikeampia oppia ja haastavampia kehittää, koska ne liittyvät läheisesti henkilön luonteeseen. Niiden kehittäminen vaatii tietoisia ja jatkuvia ponnistuksia sekä sitoutumista itsensä kehittämiseen. Kovat taidot voivat näyttää vaikuttavalta CV:ssä, mutta pehmeät taidot erottavat vastaavalla asiantuntemuksella varustetut asiantuntijat toisistaan.

Asiakkaat vaativat pehmeitä taitoja. Moderni markkina tarjoaa asiakkaille rajoittamattoman määrän valintoja erilaisten teknologioiden avulla. Edullinen hinta voi olla joskus määräävin tekijä, mutta usein asiakaskokemus kulkee hinnan kanssa tasavertaisena valintatekijänä. Kyky kommunikoida moniulotteisesti koko palvelutuotannon ajan ja sen jälkeen on siksi tärkeä tekijä organisaation menestyksessä.

Oppimisen tukeminen vaatii työkaluja ja koulutusta. On siis ryhdyttävä toimenpiteisiin, jotta voidaan varmistaa tarvittava kyvykkyys tulevaisuuden kasvua vastaavaksi. Organisaation sisäisen oppimisen tueksi kannattaa myös käyttää helppoa kysymystä ”Miksi?”. Se voi johtaa uusiin ideoihin ja innovaatioihin.

Erityisesti uudet työntekijät, jotka ovat vasta liittyneet organisaatioon, ovat erityisen arvokkaita. He näkevät asiat ensi kertaa, uusin silmin ja voivat tuoda uusia organisaatiossa ennen näkemättömiä ideoita. Myös nykyisiä työntekijöitä tulee rohkaista esittämään kysymyksiä. Miksi asiat tehdään tietyllä tavalla? Voisiko tämän asian tehdä toisella tapaa – ehkä tehokkaammin ja paremmin?

Palvelumuotoilun ytimessä ketteränä ja kehittyvänä organisaationa

Asiakkaat haluavat ratkaisuja ongelmaan, joita he eivät vielä edes itse tiedosta. Miten voimme yrityksenä vastata sellaisiin tarpeisiin, joita ei ole vielä edes sanottu ääneen?

Vastaus on: avaamalla silmät ja olemalla läsnä. Tulevia ja nykyisiä asiakkaita tulee havainnoida tarkasti ja kuunnella herkällä korvalla heidän päivittäisiä toimintatapojaan ja haasteitaan. Meidän on yrityksenä autettava tätä keskustelua – kysymällä, haastamalla ja rohkaisemalla uuteen ajatteluun. Tätä voidaan kutsua muotoiluajatteluksi, palvelumuotoiluksi tai monella muulla termillä. Tärkeää on kuitenkin aito läsnäolo ja aktiivinen ratkaisuiden kehittäminen sekä konkreettisen tuloksen näkeminen.

Tärkeintä mainitussa mallissa on yhteistyö. Toimittajan ja asiakkaan roolit ovat hälventyneet eikä tasaista rajaviivaa heidän välillään enää ole. Toimittajan roolissa emme voi tarjota valmista ratkaisua ylhäältäpäin ongelmaan – asiakkaan on tultava mukaan matkalle kanssamme. Oivaltavimmat ratkaisut eivät synny pikakelauksella, vaan tutkimalla ja kehittämällä ratkaisu, joka vastaa asiakkaan aitoon business caseen.

Esimerkkinä voisin nostaa esiin insourcing-palvelumme, jonka kehitimme yhdessä asiakkaidemme kanssa vastaamaan heidän tarpeisiinsa. Kyseinen palvelu syntyi, kun kuuntelimme herkällä korvalla asiakkaamme tilannetta, ongelmia ja haasteita sekä ymmärsimme heidän tavoitteensa. Huomasimme yhdessä, että voimme tarjota omaa osaamistamme tukeaksemme asiakkaamme tilannetta ja auttaa heitä ratkaisemaan äkillisesti ilmaantuneita tilanteita. Päädyimme ottamaan palvelun osaksi kiinteää palvelustrategiaamme ja olemme sen jälkeen saaneet todella hyvää palautetta useilta eri asiakkailta, jotka ovat käyttäneet insourcing-palveluamme.

Tosielämän realiteetit ja miksi muutosta vaaditaan?

On sanomattakin selvää, että liiketoimintaympäristö muuttuu koko ajan. Asiakkaiden tarpeet muuttuvat käsittämättömän nopeasti ja aiheuttavat ennenäkemätöntä, uudenlaista kysyntää. Myös jokaisen organisaation taloudellinen tilanne on jatkuvassa liikkeessä. Kasvavan kysynnän tilassa yritysten on harkittava laajentumista, kun taas heikommassa tilanteessa vaarassa ovat yrityksen tarjoamat työpaikat ja yrityksen vahva brändi. Tällaiset ulkopuolelta tulevat muutokset asettavat paineita jatkuvalle muutokselle.

Me olemme 20-vuotias perheyritys, mutta olemme säilyttäneet silti “new born” -asenteen ja halun jatkuvaan uudistumiseen. Yksi virkistävimmistä kuulemistani kommenteista olikin, kun asiakkaamme kuvaili meitä ”raikkaaksi tuulahdukseksi ja virkistäväksi proseccoksi SAP-maailmassa”. Tämä kertoo, että olemme oikealla tiellä. Uskallamme olla erilaisia, kokeilevia ja rohkeita, mutta myös samalla kyseenalaistaa rakentavalla tavalla. Tuuletamme asiakkaidemmekin ajattelumalleja tarpeen mukaan.”

Avainsanat: #muutos #ketteryys #läsnäolo #palvelumuotoilu

Me voimme auttaa organisaatiotasi jatkuvan muutoksen partaalla. Ota yhteyttä ja sovitaan tapaamisaika.

YHTEYSTIEDOT
Piia Hoffsten
Chief Operating Officer
piia.hoffsten@isletgroup.fi
+358 40 5877 303