Aiemmassa blogikirjoituksessa avasimme hieman testauksen sanastoa ja käsittelimme ohjelmistotestauksen peruskäsitteitä. Nyt siirrymme syvemmälle käytännön haasteisiin ja tarkastelemme yleisimpiä virheitä, jotka voivat heikentää testiautomaation tehokkuutta ja luotettavuutta. Huolellinen suunnittelu ja oikeat toimintatavat auttavat välttämään sudenkuopat ja maksimoimaan testiautomaation hyödyt.
Testiautomaatio sivuutetaan yhä liian usein ERP-transformaatioita suunnitellessa. Toinen sudenkuoppa on, että testiautomaation suunnitteluun ja käyttöönottoon varattu aika on usein turhan rajallinen, ja sen vuoksi sitä ei hyödynnetä kaikissa ERP-projekteissa. Jatkuvan testauksen kysyntä kuitenkin kasvaa sen seurauksena, että organisaatiot ajavat ERP-järjestelmiään yhä useammin pilvialustalla. Pilvi-ERP mahdollistaa säännölliset ja usein tapahtuvat päivitykset sekä lyhyemmät innovaatiosyklit, mikä luo uudenlaisen painopisteen testiautomaatiolle, ja sen vuoksi testiautomaatio on suositeltu vaihtoehto myös pienempien ERP-hankkeiden tukemiseksi.
Toisaalta, joskus organisaatioilla on epärealistisia odotuksia testiautomaation käyttöönottoa kohtaan, joiden mukaan automaatio ratkaisee kaikki testauksen haasteet. Jos testausprosessit ovat jo valmiiksi puutteellisia, automaatio ei itsessään tilannetta paranna.
Sudenkuoppien välttäminen testiautomaation käyttöönotossa
- Suunnittelu
Yksi yleisimmistä virheistä testiautomaation käyttöönotossa on puutteellinen testauksen suunnittelu. Testauksen tulisi kattaa monipuolisesti eri testitasot ja -tyypit, mutta liian usein automaatiota käytetään epätarkoituksenmukaisesti. Testit saattavat epäonnistua esimerkiksi ajoitukseen tai riippuvuuksiin liittyvien ongelmien vuoksi. Tämä vähentää testien luotettavuutta ja tekee kehittäjistä epäluuloisia testiautomaatioon nähden. Sen sijaan, että käyttöönottoprojektin aikana pyrittäisiin automatisoimaan testeistä 100 %, tulisi testattavissa asioissa kiinnittää enemmän huomioita strategiseen riskianalyysiin, jonka pohjalta automatisoitavat testiskenaariot on helpompi tunnistaa.
- Ylläpito
Toinen yleinen virhe on testiautomaation ylläpidon laiminlyönti. Testitapausten olisi hyvä olla helposti ylläpidettävissä ja integroitavissa. Jos testien päivittäminen vie enemmän aikaa kuin niiden manuaalinen suorittaminen, automaatio voi muuttua tehottomaksi ja kalliiksi. Testauksessa käytettävä koodi on suositeltavaa refaktoroida. Sillä tarkoitetaan koodin rakenteen parantamista ilman, että sen toiminnallisuus muuttuu. Refaktorointi parantaa koodin luettavuutta, helpottaa sen ylläpitämistä ja vähentää huomattavasti testauksessa esiintyviä bugeja. Se tukee myös mahdollisten duplikaattien poistamista ja testaukseen asetettuja laatustandardeja. Testauksessa käytettävälle koodille on suositeltavaa käyttää samoja periaatteita kuin tuotantokoodille; selkeä rakenne, uudelleenkäytettävyys ja dokumentointi tukevat luotettavaa ja laadukasta testausta. Ympäristöjen hallinnan ja testidatan laadun merkitystä ei myöskään tule unohtaa, sillä ilman kunnollista testidataa automatisoidut testit eivät tuota luotettavia tuloksia.
- Testidata
Käyttöönottoprojektissa testitapaukset ovat hyvin riippuvaisia käytettävästä datasta, ja se aiheuttaa runsaasti ongelmia monien organisaatioiden kohdalla. Tietyissä tapauksissa myös keinotekoisen datan generoiminen testauksen aikana aiheuttaa epäluotettavia testituloksia. Testauksessa käytettävää dataa olisi suositeltavaa valmistella jo hyvissä ajoin. Ideaalitapauksessa tämä olisi yksi osa ennen varsinaista ERP-hanketta edeltävää datan harmonisointia. Käyttöönottoprojektin alkuvaiheessa ei ole välttämättä tarpeellista käsitellä lopullista määrää organisaation datasta, mutta hyviä ja luotettavia testituloksia saavutetaan jo silloin, kun testiympäristössä on käytettävissä todellisia esimerkkejä sen hetkisestä tuotantoympäristöstä. Mikäli käytössä olevan tuotantojärjestelmän data ei ole vielä käytettävissä, ratkaisuna voi olla käyttää niin kutsuttua vakioitua testidataa, mikä parantaa testien diagnostiikkaa, nopeuttaa testien suoritusta, vähentää testien epäluotettavuutta ja on kaiken lisäksi turvallista, koska oikea asiakasdata ei ole järjestelmään kosketuksissa.
- Yhtenäinen lähestymistapa
Toisinaan käyttöönottoprojekteissa nähdään tilanteita, joissa testiautomaatio on hajautettu ilman yhtenäistä näkemystä. Ikävimmässä tapauksessa ollaan tilanteessa, jossa eri tiimit toteuttavat automaatiota eri tavoin, mikä vaikeuttaa sen tehokasta hallintaa ja kehitystä. Testiautomaation hyöty saattaa tällöin jäädä vajavaiseksi.
- Tekniset haasteet
Myös tekniset ongelmat voivat vaikeuttaa testiautomaation käyttöönottoa. Esimerkiksi työkalujen yhteensopivuusongelmat tai teknologian nopea kehitys voivat johtaa siihen, että testausjärjestelmät vanhenevat nopeasti. Lisäksi organisaation sisäiset ongelmat, kuten johdon tuen puute, resurssien riittämättömyys ja koulutuksen puute, tuovat omat haasteensa automaation onnistuneelle käyttöönotolle.
Testiautomaatio on tehokas apuväline, mutta se ei voi korvata huolellisesti suunniteltua ja toteutettua testausta. Testiautomaation tulisi olla osa kattavaa testaussuunnitelmaa, jossa otetaan huomioon sekä manuaalinen testaus että automaation mahdollisuudet ja rajoitteet. Seuraavassa blogikirjoituksessa keskitymme testiautomaatiolla saavutettuihin hyötyihin.
Blogin kirjoittaja
Asta Lehto on SAP-asiantuntija Isletin ERP-tiimissä. Yli 17 vuoden kokemuksella hän on ollut mukana useissa SAP:n käyttöönottoprojekteissa eri toimialojen yrityksissä.
Lisätietoja:
