Vielä muutama vuosi sitten ERP-uudistusten tärkein kysymys oli: milloin päästään tuotantoon? Nyt asiakkaat kysyvät: mitä teemme kaikella tällä datalla, kun järjestelmä on käytössä? ERP on edelleen kaiken perusta, mutta todellinen etu syntyy siitä, mitä sen päälle rakennetaan – ja se on yhä useammin tekoälyä.
Olemme Isletillä toteuttaneet jo lähes 20 tekoälyprojektia, ja tässä mitä olemme oppineet.
Keskustelu pysähtyy usein ensimmäiseen kysymykseen
Yritys tulee meille innostuneena tekoälystä ja haluaa ottaa käyttöön agentteja. Kysyn ensimmäiseksi: miltä datanne näyttää? Missä se sijaitsee, kuka sen omistaa, ja onko se puhdasta? Siihen keskustelu usein jääkin. Master data on epäyhtenäistä, järjestelmät siiloutuneita, eikä kenelläkään ole selkeää omistajuutta. Älykkäitä ratkaisuja ei yksinkertaisesti voi rakentaa kaaoksen päälle.
Tekoälyvalmiin dataperustan neljä kulmakiveä
Master datan laatu. Jos materiaalitiedoissa on duplikaatteja tai asiakastiedot ovat epäyhtenäisiä, tekoäly toistaa kaiken tämän uskollisesti, vain nopeammin. “Roskaa sisään, roskaa ulos” ei muutu, vaikka päälle lisättäisiin kielimalli.
Ajantasainen data. Kerran yössä päivittyvä tietovarasto voi riittää kuukausiraportointiin, mutta ei operatiivisiin päätöksiin. Jos ostotilauksen statusta kysyttäessä vastaus on 12 tuntia vanha, luottamus katoaa nopeasti.
Semanttinen kerros. “Näytä liikevaihto alueittain” kuulostaa yksinkertaiselta, mutta järjestelmän pitää tietää, mitä liikevaihto juuri teillä tarkoittaa ja mitkä SAP-taulut vastaavat mitäkin liiketoiminnan käsitettä. Muuten vastaus voi olla teknisesti oikein, mutta liiketoiminnalle merkityksetön.
Datan omistajuus. Teknologia tuo ongelmat näkyviin, ihmiset korjaavat ne. Jokaiselle tietoalueelle tarvitaan vastuuhenkilö liiketoiminnasta, tai luottamus hiipuu ja hankkeet jäävät kesken.
Parempia päätöksiä nopeammin, joka päivä
Kuvitellaan projektipäällikkö, joka tarvitsee tiedon projektinsa sidotuista kustannuksista. Hän kysyy taloudelta, odottaa tuntikausia ja päätyy usein asiakaspalaveriin ilman vastausta. Jos hän voi kysyä asiaa Teamsissa ja saa vastauksen 30 sekunnissa, kustannusylitykset huomataan ajoissa. Nämä eivät ole dramaattisia tekoälyhetkiä. Ne ovat parempia päätöksiä nopeammin ja niiden vaikutus kertautuu ajan myötä.
Koin tämän itse, kun vaihdoimme hiljattain oman ERP-järjestelmämme SAP Cloud ERP:iin (Public Cloud). Odotin menettäväni tutun tilannekuvani pariksi kuukaudeksi. Sen sijaan menin kolme – neljä päivää käyttöönoton jälkeen ohjausryhmään mukanani selkeä kuva liiketoiminnasta, koska oma datatiimimme oli ehtinyt rakentaa siihen tekoälyratkaisun.
Tekoäly ei aina ole vastaus
Saimme viime vuonna lähes 50 kyselyä siitä, voiko jonkin asian ratkaista tekoälyllä. Yli puolet ratkesi muuten: paremmalla käyttäjäkoulutuksella, pienillä käyttöliittymämuutoksilla tai integraatioita säätämällä. Tehtävämme on auttaa asiakkaitamme onnistumaan, ei myydä tiettyä teknologiaa.
Pilotista tuotantoon
Tekoälyä skaalaavat yritykset lähtevät liikkeelle todellisesta liiketoimintaongelmasta, eivät teknologiatavoitteesta. Ne eivät sano “haluamme käyttää tekoälyä”, vaan “menetämme kaksi päivää kuukaudessa laskujen täsmäyttämiseen ja haluamme siihen ratkaisun”. Tarkka määrittely takaa selvät onnistumisen mittarit, sitoutuneen liiketoimintavastuullisen sekä selkeästi rajatun kokonaisuuden.
Ne myös ottavat muutosjohtamisen vakavasti. Tekoäly, johon kukaan ei luota tai jota kukaan ei käytä, ei tuota arvoa. Pilottivaiheeseen jumiutuneet yritykset tavoittelevat usein lähinnä demoa johdolle.
Yksi tuotannossa toimiva käyttötapaus opettaa enemmän kuin kymmenen PoC-kokeilua kalvoilla.
Kun tekoäly alkaa toimia itsenäisesti
Kysymyksiin vastaava agentti on matalan riskin ratkaisu. Ostotilauksia luova tai laskuja hyväksyvä agentti tarvitsee suojamekanismeja, jäljitettävyyttä ja ihmisen valvontaa prosessin kriittisissä kohdissa. Teknologia on valmis, mutta käytännöt eivät ole vielä vakiintuneet. Suunnittele vastuullisuus mukaan alusta alkaen, sillä jälkikäteen korjaaminen on kallista ja sotkuista. Älä myöskään vain automatisoi nykyisiä prosesseja, vaan kysy, ovatko ne yhä järkeviä.
EU:n tekoälysäädös ei ole niin suuri este kuin monet pelkäävät. Useimmat yritysten käyttötapaukset eivät ole korkean riskin luokassa, ja keskeiset periaatteet – läpinäkyvyys, ihmisen valvonta ja hyvä datan hallinta – ovat samoja, jotka tekevät tekoälystä luotettavaa.
Kolme neuvoani
- Laita dataperusta kuntoon ensin. Puhdas master data ja selkeä omistajuus ovat edellytyksiä, eivät jälkikäteen hoidettavia asioita. Jokainen oikotie on myöhemmin hidaste.
- Vie yksi arvokas käyttötapaus tuotantoon asti. Mittaa, rakenna luottamusta ja skaalaa vasta sitten.
- Investoi ihmisiin yhtä paljon kuin teknologiaan. Muutosjohtaminen ja koulutus ratkaisevat, otetaanko tekoäly käyttöön vai jätetäänkö se hyllylle. Teknologia on usein se helpoin osa.
Kuuntele koko keskustelu (englanniksi) Succeedcast-podcastissa: S1E7 Janina Luoto: You cannot layer intelligence on top of chaos!
Lisätietoja:

Janina Luoto
CEO, Isletter
janina.luoto@isletgroup.fi
+358 40 574 1266
#tekoäly #data #AI #blog #Succeedcast